LAKIBLOGI 1/3: Välitysliikkeiden valvonnasta ja välitysliikelain uudistuksesta
17.02.2016

lkv-koe_2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kolmiosainen lakiblogisarja tarkastelee kiinteistönvälitystoimintaa lainsäädännön näkökulmasta. Ensimmäinen osa käsittelee välitysliikkeiden valvontaa ja välitysliikelain uudistusta. Sen lisäksi, että kiinteistönvälittäjältä ja asuntomyyjältä vaaditaan äärimmäisiä taitoja asiakkaan kohtaamisessa, hänen tulee olla asunto- ja kiinteistöalan rautainen  ammattilainen. Koulutus on ammattimaisen välitystoiminnan tae: LKV- ja KiAT-tutkinnot pätevöittävät ammattitaitoiseen välitystoimintaan.  Miten välitysliikkeitä valvotaan? Mitkä lait säätelevät kiinteistönvälitystoimintaa? Vuonna 2016 voimaan astuva laki alleviivaa sitä, että kodinvaihtoon on hyvä valita ammattitaitoinen välittäjä. 

 

Kuka tahansa ei voi perustaa kiinteistönvälitystä harjoittavaa yritystä Suomeen tai toimia ammattimaisesti kiinteistönvälittäjänä. Kiinteistönvälitys on luvanvaraista ja erityissäänneltyä elinkeinotoimintaa, jota aluehallintovirastot valvovat aktiivisesti.

 

”Korkeammat ammattitaitovaatimukset rohkaisevat kuluttajia käyttämään välityspalveluja ja vähentävät asuntokaupan riskejä.”

 

Välitysliiketoimintaa säätelee ns. ”välitysliikelaki” (laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (15.12.2000/1075). Laki edellyttää rekisteröitymistä aluehallintoviraston ylläpitämään välitysliikerekisteriin laissa mainituin edellytyksin.

Mikäli välitysliikkeen toiminnassa havaitaan puutteita, on kenellä tahansa oikeus kannella asiasta aluehallintovirastolle, jonka velvollisuus on tutkia asia. Virasto voi tutkittuaan asian antaa välitysliikkeelle hallinnollisen seuraamuksen: yleensä huomautuksen tai varoituksen. Seuraamusten tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Välitysliike voidaan lisäksi asettaa määräaikaiseen toimintakieltoon tai pahimmassa tapauksessa, laiminlyöntien ollessa hyvin vakavia, poistaa kokonaan välitysliikerekisteristä, jolloin välitystoimintaa ei saa enää ammattimaisesti harjoittaa.

Tarvittaessa kuka tahansa voi tarkistaa välitysliikettä koskevat tiedot välitysliikerekisteristä. Tiedoista selviää aluehallintoviraston välitysliikkeelle mahdolliset määräämät varoitukset, kehotukset, kiellot tai muut sanktiot.

Välitysliiketoiminnalle asetettavat vaatimukset kiristyivät vuoden alusta. 2013 voimaan tulleen välitysliikelain uudistuksessa säädettiin, että vuoden 2016 alusta lähtien puolella välitysliikkeen työntekijöistä on oltava suoritettuna keskuskauppakamarin myöntämä laillistetun kiinteistönvälittäjän tutkinto (LKV). Aluehallintovirastot valvovat, ettei kukaan käytä valvottuja nimikkeitä ilman lupaa.

 

”Välittäjänä toimiminen huolellisesti ja tehokkaasti vaatii laajaa ammattitaitoa ja myös juridista osaamista, jota LKV-kokeessa testataan”

 

Vuoteen 2016 asti riitti, että välitysliikkeen tai toimipisteen johtajalla on LKV-tutkinto. Myös muilla välitystehtäviä suorittavilla on oltava tehtävän edellyttämä riittävä ammattitaito. Välitysliikkeen vastaava hoitaja on velvollinen huolehtimaan henkilökunnan pätevyydestä. Vastaava hoitaja voi joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, mikäli laiminlyönnit ovat johtuneet tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta.

Jos välitysliikkeen palveluksessa tai sen toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista lain edellyttämän ammattipätevyysvaatimuksen täyttävien lukumäärä muutoin kuin tilapäisesti alenee alle puoleen, vastaavan hoitajan on huolehdittava siitä, että edellä tarkoitetut vähimmäisvaatimukset täyttyvät kolmen kuukauden kuluessa. Aluehallintovirasto on antanut jatkoaikaa välitysliikkeille vuoden 2016 maaliskuun loppuun asti, jotta välitysliikkeet saavat järjestettyä uudet ammattipätevyysvaatimukset lain mukaiseksi.  Sen jälkeen aluehallintovirasto voi tilanteen vakavuudesta riippuen antaa varoituksen välitysliikkeelle lain noudattamatta jättämisestä, asettaa toimintakiellon tai poistaa välitysliikerekisteristä.

Välittäjänä toimiminen huolellisesti ja tehokkaasti vaatii laajaa ammattitaitoa ja myös juridista osaamista, jota LKV-kokeessa testataan. Siirtymäaika säännöksen voimaanastumiselle on ollut kaksi ja puoli vuotta, joten aikaa kokeen suorittamiselle ja uudistukseen varautumiseen on ollut. Toisaalta kuitenkin pelkän LKV-tutkinnon painottamista voi kritisoida, sillä pätevöitymisestä alaan kertovat myös monet muut tutkinnot, kuten kiinteistöalan ammattitutkinto (KiAT).

Juristin näkökulmasta uusi sääntely on kuitenkin tervetullutta. On tärkeää että välitysliikkeiden toimintaa valvotaan ja säännellään, sillä kyseessä ovat erityisesti kuluttajan kannalta suuret taloudelliset intressit. Korkeammat ammattitaitovaatimukset rohkaisevat kuluttajia käyttämään välityspalveluja ja vähentävät asuntokaupan riskejä. Toivottavia seurauksia uudistukselle ovatkin turvallisemmat välityspalvelut, vähemmän asuntokauppariitoja ja myös alan imagon paraneminen.

 

Anni Santanen1

 

 

Kirjoittaja: lakimies, OTM Anni Santanen

Lue lisää JuriNet oy:stä: www.jurinet.fi

Löydät meidät myös Facebookista!