Oona Asteljoen unelma-ammatti löytyi yllättävän läheltä!
31.05.2016

Tarina työharjoittelusta JYA Housing LKV:llä

”Hoidan nyt vaan tän työharjoittelun alta pois ja valmistun. That’s it.”

Näin ajattelin vielä 18.1.2016 kävellessäni uudelle työpaikalleni, uusien ihmisten pariin, ja kokonaan uusiin tehtäviin, joita en aikaisemmin ollut tehnyt. Ensimmäinen aamu alkoi maanantain klo. 10.00 palaverilla.

Ensimmäinen silmäys uusiin työkavereihini oli erilainen kuin kuvittelin. Kaikki näyttivät erilaisilta. Kaikkien pukeutumistyyli oli erilainen. Ei lainkaan ’”välittäjät pukeutuvat aina vain pukuihin ja parhaimpiin ja ovat jäykkiä ihmisiä” niin kuin olin ajatellut. Kaikki kertoivat aluksi nimensä sekä kuinka kauan olivat talossa ja alalla olleet. Osa oli ollut kauemmin ja osa vasta tullut taloon. Näiden ihmisten kanssa viettäisin seuraavat viisi kuukautta. Joka olisi vasta alkusoittoa jollekin isommalle ja jotain enemmän. jya_kuvakollaasi_face_31-05-2016

Työtehtäväni alkoivat töillä, jotka varmasti osaisin; skannauksella ja vanhojen kohteiden arkistoinnilla, joihin sain käyttää sen verran aikaa, kuin niihin minulla kului. Kaikki tuntui uudelta ja olin kaikesta epävarma. Olikin mukava huomata, kuinka jokaisen tekemäni työn painotettiin olevan tärkeä.

Yritin myös samalla luoda ”turvaverkkoa” uusista työkavereistani ja päästä juttuihin mukaan. Sosiaalinen paine toi hieman stressiä elämääni ja päivien jälkeen olinkin todella puhki. Työstä kuitenkin nautin hetki hetkeltä enemmän. Kun aloin ruokailla yhdessä uusien työkavereideni kanssa, aloin tuntea heitä hieman paremmin. Kaikki olivat avoimia minua kohtaan, heitä kiinnosti mitä teen ja miksi halusin juuri tänne. Ihan rehellisesti sanottuna en minä tavallaan halunnutkaan. Ala ei aikaisemmin ollut millään tavalla kiinnostanut.

Ajatus kiinteistöalalla työskentelystä on tuntunut koko ikäni siltä kaukaisimmalta urahaaveelta, sillä äitini on työskennellyt paljon kiinteistöasioiden parissa. Kuitenkaan missään vaiheessa ei ollut tullut mieleeni, että joskus voisin itse olla samalla alalla. Tämä ajatus muuttui hyvin pian kun pääsin porukkaan mukaan, eikä töihin tulo tuntunut enää urheilusuoritukselta. Tulin lopulta kaikkien kanssa hyvin toimeen ja tunsin kaikkia jonkun verran.

Aloin perehtyä välittäjien työhön paremmin. Kun näin heidän työtänsä käytännössä, opin paljon erilaisia asioita ja sain uusia kikkoja myös omaan työskentelyyni. Pian ei enää tarvinnut joka ikiseen asiaan kysyä apua Kaarinalta ja kaikki alkoi sujua omalla painollaan eteenpäin.

Kaiken lomassa suoritin myös erilaisia näyttöjä koulua varten, joihin kuului esimerkiksi esimiestyö, pankki- ja rahoituspalvelut ja vakuutus- ja eläkepalvelut. Esimiestyön näytön suoritin seuraamalla myyntijohtajamme Jussi-Pekka Kajaalan työtä ja kirjoitin myös oman esitelmän aiheesta. Olin myös mukana päivän ajan välittäjien ja heidän esimiehensä Jussi-Pekan kehityskeskusteluissa. Siellä huomasin kuinka hyvää esimiestyötä JYA:lla on. Jussi-Pekan mentorointi ja tsemppaus kaikkia kohtaan on esimerkillistä. Olen yhdessä ainoassa aikaisemmassa työpaikassa tavannut tällaista esimiehen ja työntekijöiden ymmärtämistä, vuorovaikutusta ja ajattelin silloin, voiko samanlaista olla muualla. Silti olin tällaiseen paikkaan ajautunut, enkä voinut uskoa sitä. Arvostus Jussi-Pekan sekä omistajapariskunnan Mika ja Tiina Hautalan työtä kohtaan kasvoi suuresti, sillä he kaikki ymmärsivät työntekijöitään ja osasivat auttaa, antaa neuvoja ja palautetta minun mielestäni juuri oikealla tavalla.

Kevät sujui tasaisesti ja pääsin kokeilemaan erilaisia työtehtäviä. Ehkä läheisin työkaverini oli kuitenkin monitoimitulostin, jonka käytössä sanoisin olevani jo rautainen ammattilainen:-) Huhtikuussa alkoi Kyläpäivien valmistelu, joita odotin todella paljon. Siellä vastasin Leirikesä RY:n lapsiparkista – Leirikesä kun on tuleva kesätyöpaikkani. Koska mielestäni yhteisöllisyys ja ihmisten välinen vuorovaikutus on todella tärkeää, tällainen asuinalueen yhteinen tapahtuma on loistava idea! Tapahtumasta innostuneena hoidinkin oma-aloitteisesti sen mainontaa Facebookin kautta.

oona_anni_ilona_31-05-16_7cm_fbPian Kyläpäivien jälkeen oli arviointikeskustelu näytöistäni. Silloin totuus työharjoittelusta iski päin kasvoja: se loppuisi pian. Minun pitäisi hyvästellä nämä ihmiset, ala ja kaikki turvallisuus mitä olin saanut ympärilleni. Ihana JYA-perhe, mihin olin päässyt mukaan, häviäisi ympäriltäni, ja se sai minut alas. Muutamia päiviä tämä ajatus kalvoi mieltäni, kunnes sain itseni ulos kuopasta, jonka olin itseni turvaksi kaivanut. Päätin että tämä ei ole viimeinen kerta kun minusta nämä ihmiset kuulevat. En hyvästele alaa, en hyvästele ihmisiä vaan kuten toimitusjohtajamme Mika Hautala sanoi: ”Otat vähän lomaa ja tuut takaisin”.

Tämä puoli vuotta ei siis ollut vain työharjoittelu, jonka hoidan alta pois ja valmistun, vaan löysin unelma-ammattini. Löysin työympäristön josta on vaikeampi päästää irti, kuin olisin ikinä kuvitellut. Sain ystäviä ja löysin jotain, mistä pitää kiinni. Tämä noin puoli vuotta on lentänyt kuin siivillä, ja nyt se on lopussa.

Kiitän koko JYA:n henkilökuntaa tuesta, ymmärryksestä ja silmieni avaamisesta; te olette minun hukassa ollut perheeni. Erityiskiitoksen haluan antaa Kaarina Kohoselle, joka jakoi huoneensa ja kaiken tarvittavan tietonsa ja aikansa. Kiitos kaikille tästä puolesta vuodesta ja hyvää jatkoa kaikille! PS. Te kuulette musta vielä, lupaan sen!   )

**********************
oona_31-05-16_7cm_fbKIRJOITTAJA Oona Asteljoki on 18-vuotias sambaa harrastava nuori nainen. Oona juhlii merkonomiksi valmistumista Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta tämän viikon perjantaina.

KUVISSA Kollaasissa JYA:laisia tilaelementtejä Oonan työharjoittelua rakentamassa. Oona itse ja Oona, Anni ja Ilona JYA:lta.